Olemme jo lähtökuopissa, vaikka viime viikot ovat olleetkin vähän liian kiireisiä ja aika on tuntunut loppuvan kesken. Ei kai toisaalta koskaan saa töitä ja muita asioita kokonaan tehdyiksi, ja ehkä hyvä niin.
Santulle joululoman alku on yhdellä tavalla raskas, hänen kun pitää hyvästellä taas paras ystävänsä. Nickyn kanssa onkin nyt leikitty niin monet leikit ja pelit, että... No, ei mitään. Eihän leikeistä ja yhteisestä ajasta voi koskaan saada tarpeekseen. Meidän perheellä taitaa olla edessä myös reissu Singaporeen, Nickyn tulevaan kotimaahan.
Toinen reissu täytyy tehdä Kambodzaan, jossa jo asuu tuttuja ja jonne Mintun hyvä ystävä Maya puolestaan muuttaa nyt jouluna. Mayan perhe on lisäksi ollut meidän ystäväporukkamme yksi aktiivisimmista perheistä. Siksi itsenäisyyspäivänäkin valitsimme Suurlähetystön juhlien sijaan Mayan perheen läksiäiset, joissa tanssimme orkesterin tahdittamana nuotion ääressä myöhään yöhön.
Usein kai olen sitä täällä pohtinutkin, mutta nähtäväksi jää, millaiset jäljet nämä tulemiset ja lähtemiset lapsiimme jättävät. Meillä aikuisillakin kurkkua kuristaa jättää jäähyväisiä ystäville täällä ja samaan aikaan kurkkua kuristaa taas tulevat jäähyväiset tammikuussa Suomessa. Samaan aikaan tuntuu myös niin pakahduttavan onnelliselta nähdä kohta taas rakkaita ihmisiä siellä Suomessa! Toisenlainen elämäntyyli voisi olla armollisempi tunteita kohtaan. Toisaalta, miten paljon olemmekaan saaneet osaksemme lämpöä, rakkautta ja monenlaisia uusia näkökulmia elämään eri puolilta maailmaa kotoisin olevilta ystäviltämme.
 |
| Siirin laukku pakattu! |
 |
| Emma-harjoittelijamme kävi meillä yhtenä iltana, eivätkä lapset olisi päästäneet häntä enää ollenkaan pois. |
Sunnuntaina lauloimme Kauneimpia joululauluja lähetystöllä. Juonsimme tilaisuuden Heikin kanssa ja lapset esittivät joulukuvaelman, Santtu soitti kitaraa ja Minttu avusti monenlaisisssa tehtävissä. Ihmisiä oli yli 50!
 |
| Minttu enkelivuorossa |
 |
| Santtu soitti ja lauloi laulun Hark! The Herald Angels Sing yhdessä Mian, Emman ja Saran kanssa. |
Pari kuvaa vielä lastenkotien joulujuhlista...
Tänään meillä oli Felmin työntekijäporukan virkistäytymispäivä. Oli virkistävää!
 |
| Pääsimme ihailemaan vuoria Kathmandun saastepilven yläpuolelle. Harmi vain, että lapset olivat tuolla pilvessä. Niinkuin taas hetken päästä mekin. |
 |
| Heikki ajoi kartingia niin kovaa, että en meinannut ehtiä kuvaa nappaamaan. |
 |
| Meenu, minä ja Mandira taas tarvitsimme näköjään kolme miestä auttamaan aiheuttamamme ruuhkatilanteen purkamisessa. :) |
 |
| (c) Ben |
 |
| Illan saimme haistella vauvantuoksua. Meenun Ivana-tyttö on jo 6 kk. (c) Mia |
Epäilen, että blogimme hiljenee taas Suomen-ajaksi. Olemme Suomessa 12.12.-10.1. Kesistä poiketen emme ole tehneet kovin tarkkaa aikataulua - jospa tällä tavalla näkisimme rauhassa kaikkia teitä rakkaita ihmisiämme, emmekä säntäilisi koko ajan paikasta toiseen! (Katsotaan, onnistuuko... Nyt jo "ilman mitään suunnitelmia" näyttää kalenteri täydeltä!)
Meitä voi tulla tapaamaan myös mm. Orimattilaan 21.12., Tammelaan 6.1. ja Hämeenlinnaan 8.1.
Kiitollisin mielin siirrymme pienelle blogitauolle. Joulutervehdyksen varmasti postaamme tänne, mutta arkisiin päivityksiin palaamme taas vasta tammikuussa Nepalissa!
