Hansu!

Olemme kotona taas.

Oli kiva palata tänne. Heti lentokentällä virkailija oli innoissaan, kun lapsemme puhuivat nepalia ja hän taputti heitä kaikkia tuttavallisesti päähän toivottaen samalla ”Tervetuloa takaisin!”. Itsekin puhuin heti virkailijalle kaikenlaista vain siitä innosta, että pääsi taas puhumaan nepalia. Ashok-kuljettajamme (hän on siis Lähetysseuran kuski, ei meillä sentään omaa kuljettajaa ole, eikä autoakaan) oli meitä vastassa iloisena niinkuin aina ja hän heti kertoi meille tuoreimmat uutiset: ”Täällä on kylmä ja poliittinen tilanne on taas askelta epävakaampi, mutta kaikki hyvin.” Kotona koirat ja Krishna odottivat meitä. Lasten kanssa heti riisuimme joulukuusen ja muutkin joulukoristeet. Heikki lähti Siirin kanssa kauppaan ja tuli iloisena takaisin: ”Olipa taas helppoa olla kaupassa, kun kaupat ovat mukavan pieniä ja kun tietää, mitä löytyy mistäkin, ja iloiset ihmiset olivat vastassa.”

Arki alkoi siis mukavissa tunnelmissa, vaikka toki kouluun meno pitkän loman jälkeen taas vähän jännitti ja Siiri jäi hieman vastahakoisesti yksin kotiin. Siiri on kuitenkin nyt yleisesti ottaen alkanut pärjätä todella mukavasti Dilun ja Deborahin kanssa ja usein vielä iltaisin, kun on jo Dilun ja Deborahin kotiinlähdön aika, Siiri vain tahtoisi leikkiä heidän kanssaan. Siiri on muuten ruokatottumuksiltaankin niin nepaliainesta: Thaimaassa hän toivoi aina riisiä ja nyt kotona syö taas ison kulhon riisiä linssikastikkeella lounaaksi. Hän sanoo topakasti, mitä tahtoo: ”Mulle baaht! Ja vähän dahl!” (Mulle riisiä ja vähän linssikastiketta!)

Kylmä täällä on, vaikka ei mitään Suomen paukkupakkasia tietenkään. Päivisin on lämmin (minkä huomaa lähinnä siitä, että turistit kulkevat t-paidoissa). Ehkä sisätilojen kylmyyttä on vaikea käsittää, mutta täällä oleminen tähän aikaan vuodesta on samanlaista, kuin Suomessa alkutalvesta kesämökillä. Kodissamme lämpötila on pysynyt siinä 13-15 asteessa, mutta esimerkiksi kylpyhuoneet ovat jäätävän kylmät. Pesulle ei tekisi yhtään mieli, vaikka lämmintä vettä tulisikin. Toimistomme lämpötila on ollut 6-7 astetta. Emme siis tarvitse erillistä jääkaappia! Toimistolla olemmekin kaikki kahdessa huoneessa somasti vierekkäin, jotta lämpötila pysyisi siedettävänä eikä kaikkia huoneita tarvitse lämmittää. Sähkökatkot luovat tietysti oman tunnelmansa. Vaikka niihinkin olemme ihan hyvin tottuneet, olen tosi iloinen, että sain pestyä lomapyykkimme Bangkokissa, sillä heti sunnuntaina saimme nauttia sähköstä peräti kahden tunnin ajan.

Arkemme ei kuitenkaan alkanut aivan tavallisesti, sillä heti eilen tiistaina saimme luoksemme rakkaan ystävämme Hansun! Tuntui hassulta, että keskellä arki-iltaa lähdimme häntä hakemaan lentokentältä. Ja siinä hän sitten oli – omana ihanana itsenänsä ja kaikki oli yhtäkkiä niin normaalia, ja niin onnellista. Hansu on luonamme kaksi viikkoa ja aiomme nauttia joka sekuntista.  Lapset ovat tosi innoissaan, ja kilpailevat koko ajan Hansun sylissä olemisesta ja huomiosta (Hansu osaakin ihanasti huomioida heidät kaikki koko ajan ja jaksaa leikkiä ja hassutella). Juuri hassuttelemista lapsemme ovatkin kaivanneet ja koko talon on tänään täyttänyt nauru ja ilo!

Meillä on muutenkin syytä juhlaan, sillä juuri ennen joulua Hansusta tuli tohtori! Mahtava suoritus!

Tänään oli hauska kun Hansu oli kotonamme meidän ollessa töissä ja Mintun ja Santun koulussa ja Hansu oli siten voinut tarkkailla Siirin kotona olemista. Iltapäivällä Dilu sitten käveli Hansun ja Siirin kanssa toimistollemme. Hansu kertoi nauraen, että Siiri on ihan nepali! Onhan Siirin päivät aika erikoisia ja ainutlaatuisia kun hän on kolmen aikuisen (Dilu, Deborah ja Krishna tai SunBahadur) kanssa yhdessä koko päivän. Hansu sanoi, että aikuiset olivat melkein kilpailleet Siirin kanssa olemisesta ja Siiri se vaan oli puhunut kaikkea heille iloisella suomen, englannin ja nepalin sekoituksella. Hansua huvitti myös se, miten monta suomen sanaa Dilu on kanssamme oppinut. Dilu ja Siiri olivatkin sitten heti opettaneet Hansulle tärkeimpiä nepalisanoja, kuten koira ja maito – heh!

Ps. Tätä kirjoittaessani sain kuulla, että Ben oli päivällä mitannut toimistomme sisälämpötilan: 12 ja ulkolämpötilan auringonpaisteessa: 40! 

Ps. 2. Meillä oli tänään oikein pikkujoulut täällä – saimme Hansun tuliaisten lisäksi avata vielä joulupakettejakin! Kiitos ihanista lahjoista Laura & Antti, Jenni & Mikko ja Riitta-Leena & Markku!