Hyvää lauantai-iltaa!
Olen viime viikkoina ehtinyt blogata vain näin lauantai-iltaisin. Ajattelin jatkavani perinnettä tänään, mutta tuntuu, etten saa ajatuksiani "paperille". Olen tänään kuunnellut Onnen vuori-musikaalia; samaa musiikkia, jota kuuntelin yli neljä vuotta sitten, kun valmistauduimme Nepaliin lähtöön. Olen yrittänyt tavoittaa sitä tunnetilaa, jota koin kun silloin kuuntelin musikaalin lauluja Katajatien kodissamme. En tavoita sitä. Mutta viikon päästä alkaa perheemme viisumipakolaisuus ja ilmassa on monenlaista epävarmuutta.
Mutta jospa en siis yritä kertoa tunteistani, vaan kerron yleisiä kuulumisia. Ensin lapset, muutama kohokohta:
Sitten poliittinen tilanne: olemme saarrettuja. Isoveli Intia ei armoa tunne, vaikka Nepalin kansa kamppailee jälleenrakentamisen ym kanssa, vaan on epävirallisesti sulkenut rajat Intiaan. Nepalhan on Intian ympäröimä, lukuunottamatta pohjoisessa Himalajan takana sijaitsevaa Kiinaa. Aiemminkin yli 90 % Nepalin tuonnista tuli Intian kautta, mutta maanjäristyksen jälkeen tie Kiinaan tuhoutui saaden aikaan sen, että nyt koko tuonti tulee Intiasta.
Nepalin perustuslaissa on seitsemän kohtaa, johon Intia vaatii muutosta.
Polttoaine on loppu ja kaasun ja muiden tuotteiden mustat markkinat kukoistavat. Lääkkeistä on pulaa. Sairaalat kärsivät, kun ei ole polttoainetta generaattoreihin. Ravintolat sulkevat ovensa kun ei ole kaasua, jolla kokata, eikä raaka-aineita.
Meillä ei ole hätää - onhan tässä jo totuttu siihen, että "pahaan päivään" on varustauduttava, mieluiten moninkertaisesti, vaikka joka asiaan ei voikaan varustautua. Eikä mikään ole koskaan varmaa.
Mutta toisin on monella nepalilla, jolla ei ole mitään mahdollisuuksia kerätä varastoja. Puhumattakaan saada rakennettua uutta taloa.
Me olemme sinänsä nauttineet polttoainepulasta (tietäen, että varastossamme on polttoainetta hätäajoja varten) sillä kaduilla on ollut mukavan rauhallista. Olemme tehneet monen tunnin pyörälenkkejä ja minäkin olen uskaltautunut pyöräilemään Kathmandun puolella.
Tässä kännykkäkuvia tämän päivän pyörälenkistä.
Muita huomionarvoisia asioita:
No, eiköhän tämä riitä tällä kertaa. Jaan tässä vielä artikkelin, josta pidin. Siinä kerrotaan asioista, jotka tekevät ihmisen onnelliseksi aivotutkijoiden mukaan. Perusasioita, kyllä, mutta minusta tämä oli kiva muistuts. Jatketaan siis näillä! Hyvää viikkoa kaikille!
Osoite: http://time.com/4042834/neuroscience-happy-rituals/?xid=fbshare (Linkki tässä)
| Kävin lastenkodissamme ja hassuttelin isojen tyttöjen kanssa kuvaamalla meitä peilin kautta. Nämä tytöt ovat tulleet läheisiksi minulle. |
Olen viime viikkoina ehtinyt blogata vain näin lauantai-iltaisin. Ajattelin jatkavani perinnettä tänään, mutta tuntuu, etten saa ajatuksiani "paperille". Olen tänään kuunnellut Onnen vuori-musikaalia; samaa musiikkia, jota kuuntelin yli neljä vuotta sitten, kun valmistauduimme Nepaliin lähtöön. Olen yrittänyt tavoittaa sitä tunnetilaa, jota koin kun silloin kuuntelin musikaalin lauluja Katajatien kodissamme. En tavoita sitä. Mutta viikon päästä alkaa perheemme viisumipakolaisuus ja ilmassa on monenlaista epävarmuutta.
Mutta jospa en siis yritä kertoa tunteistani, vaan kerron yleisiä kuulumisia. Ensin lapset, muutama kohokohta:
| Esikoisen kokkaustaidot ja -into. Dilu auttoi vähän pohjan kanssa, mutta muutoin kokonaan hänen tekemäänsä tonnikalapizzaa. Ja oli herkullista! |
| Kasviskeitto, johon innostuksen hän sai Ben & Hollysta ;) |
| Esikoisen innostus ylipäätään kaikkeen. Hänen elämänasenteensa on ihailtava. |
| Esikoisen ihka ensimmäinen itse suunniteltu ja toteutettu batiikkityö! |
| Keskimmäinen ja Kitara. Suuri hymy. |
| Kuopus ja "meidän perhe". Äidin sylissä on rakkaiden ystäviemme vauva, joka on tässä "meillä hoidossa"! <3 (Kuopus itse on iskän olkapäillä.) |
| Kuopus ja suuri voimisteluinto. Vanhin serkku on vahva esikuva tässä. <3 |
![]() |
| Odotimme Esikoista omasta voimistelustaan ja Kuopus teki sillä välin pienistä terhoista ankan. Hauska kun hänkin alkaa löytää taiteellisia innostuksia! |
Sitten poliittinen tilanne: olemme saarrettuja. Isoveli Intia ei armoa tunne, vaikka Nepalin kansa kamppailee jälleenrakentamisen ym kanssa, vaan on epävirallisesti sulkenut rajat Intiaan. Nepalhan on Intian ympäröimä, lukuunottamatta pohjoisessa Himalajan takana sijaitsevaa Kiinaa. Aiemminkin yli 90 % Nepalin tuonnista tuli Intian kautta, mutta maanjäristyksen jälkeen tie Kiinaan tuhoutui saaden aikaan sen, että nyt koko tuonti tulee Intiasta.
Nepalin perustuslaissa on seitsemän kohtaa, johon Intia vaatii muutosta.
Polttoaine on loppu ja kaasun ja muiden tuotteiden mustat markkinat kukoistavat. Lääkkeistä on pulaa. Sairaalat kärsivät, kun ei ole polttoainetta generaattoreihin. Ravintolat sulkevat ovensa kun ei ole kaasua, jolla kokata, eikä raaka-aineita.
Meillä ei ole hätää - onhan tässä jo totuttu siihen, että "pahaan päivään" on varustauduttava, mieluiten moninkertaisesti, vaikka joka asiaan ei voikaan varustautua. Eikä mikään ole koskaan varmaa.
Mutta toisin on monella nepalilla, jolla ei ole mitään mahdollisuuksia kerätä varastoja. Puhumattakaan saada rakennettua uutta taloa.
Me olemme sinänsä nauttineet polttoainepulasta (tietäen, että varastossamme on polttoainetta hätäajoja varten) sillä kaduilla on ollut mukavan rauhallista. Olemme tehneet monen tunnin pyörälenkkejä ja minäkin olen uskaltautunut pyöräilemään Kathmandun puolella.
Tässä kännykkäkuvia tämän päivän pyörälenkistä.
![]() |
| Törmäsimme tähänkin. |
![]() |
| Patanin vanhaakaupunkia. Kuva näyttää aika hyvältä, mutta mm. tuon vasemmanpuoleisen katon takaa puuttuu kokonainen temppeli (harmaa perustus pilkottaa). |
![]() |
| Talojen tukirakennelmia. |
![]() |
| Tarjoilija sanoi, että sulkevat koko ravintolan maanantaina, jos tilanne ei muutu. |
![]() |
| Me saimme vielä smoothiet. |
![]() |
| Pyöräilimme vielä vanhalle kodillemme. Nämä kuvat sieltä. |
Muita huomionarvoisia asioita:
![]() |
| Dilun momot ja maustekastike (ajar). |
![]() |
| Ystävät. |
![]() |
| Ystävät. |
No, eiköhän tämä riitä tällä kertaa. Jaan tässä vielä artikkelin, josta pidin. Siinä kerrotaan asioista, jotka tekevät ihmisen onnelliseksi aivotutkijoiden mukaan. Perusasioita, kyllä, mutta minusta tämä oli kiva muistuts. Jatketaan siis näillä! Hyvää viikkoa kaikille!
Osoite: http://time.com/4042834/neuroscience-happy-rituals/?xid=fbshare (Linkki tässä)
Here’s what brain research says will make you happy:
- Ask “What am I grateful for?” No answers? Doesn’t matter. Just searching helps.
- Label those negative emotions. Give it a name and your brain isn’t so bothered by it.
- Decide. Go for “good enough” instead of “best decision ever made on Earth.”
- Hugs, hugs, hugs. Don’t text — touch.


















Ei kommentteja:
Lähetä kommentti