perjantai 7. lokakuuta 2016

Pari listaa

Asioita, joista tulee hyvä mieli:

1. Onnistuneesti suoritettu kielikurssi kokeineen. Rinta rottingilla vastaanotettu todistus.

Tämä on huomionarvoista siksi, että olen aina pitänyt kaikenlaisia hienoja todistuksia ja sertifikaatteja vähän turhana hömpötyksenä. Kuitenkin kun tänä aamuna menin hieman korvat luimussa Ranskan instituutille hakemaan koepapereitani (en nimittäin työasioiden takia päässyt kurssin viimeiselle kerralle) ja minulle ojennettiinkin hieno todistus kurssin läpäisemisestä, olin yhtäkkiä onnellinen. Miten hieno todistus! Hyvä minä! Johtopäätös: en enää väheksy todistusten merkitystä

2. Kun löytää sinne, minne piti.

Kyllä, tästä tulee sellainen mieli, että tuntee pystyvänsä mihin tahansa. Seuraavaksi voisi yrittää vaikka surffilautailua, tällä fiiliksellä sekin onnistuisi. :)

3. Kun eksyy, ja osaa suhtautua siihen seikkailuna.

4. Kun työn aloitus tuntuu sujuvan oikeastaan ihan hyvin!

Tämä on tietysti oikein super-jee. Lillutaan tässä tilassa mahdollisimman pitkään.



5. Koti, joka tuntuu kodilta, vaikka meillä ei edelleenkään ole juuri huonekaluja.

(Syy huonekalujen puuttumiseen: koska kaikki huonekalut ja kodin tavarat oli ja on ostettava alusta alkaen (kun emme siis saaneet tänne rahtia), ei voi ostaa mitä tahansa, vaan on ajateltava edullisuutta ja yritettävä tehdä järkeviä valintoja. Halvalla saa harvoin hyvää ja kestävää, mutta nyt ei ole ollut varaa kovin kalliiseenkaan. Olemme yrittäneet miettiä, mitkä huonekalut ovat tärkeitä, ja panostaa niihin. Esimerkiksi hyvät patjat ovat tärkeitä, samoin meille ruokapöytä tuoleineen. Sohvan taas ei tarvitse olla maailman houkuttelevin, sillä emme kuitenkaan ehdi sillä makoilemaan! Heheh. Mielellämme olisimme tilanneet kaikki huonekalut joltakin puusepältä ja näin kannattaneet paikallista käsityötä, mutta sellainen on tietysti myös kovin kallista. Päädyimme lopulta tilaamaan lähes kaikki huonekalut puusepältä, joka valmistaa huonekaluja vanhoista trukkilavoista! Olemme tyytyväisiä, sillä tässä yhdistyy paikallisuus, ekologisuus ja edullisuus. Ja lisäksi nämä huonekalut ovat ihan hauskan näköisiä. Tämä tilaus on tehty viikkoja sitten, mutta koska vaatimuksemme oli, että lavat tulisi kuitenkin maalata ensin, on toimitus kestänyt nyt odotettua pitempään. No mutta, pääsemme teemaan "kärsivällisyyskoulu".)

Tervetuloa meille!
Kuopus maalasi oman kodin. Meidän kerrostalo onkin juuri tuon näköinen.

6. Lasten jutut, pienet ja suuret

Tietysti. Koen, että lapsemme eivät "päästä meitä helpolla", vaan asettavat vanhemmuudellemme haasteita, kukin omalla tavallaan. (Ehkä kaikki vanhemmat kokevat näin.) Mutta minusta tämä on hyvä! On hienoa, kun voi itsekin vanhempana oppia uutta ja kyseenalaistaa omia toimintatapojaan ja perusolettamuksiaan. Lapset ovat usein erittäin tarkkanäköisiä. On niin paljon asioita, joihin ei ole helppoa tai yksinkertaista vastausta.

Esikoinen & koripallo. Tässä peli vanhempia vastaan. Vanhempien piti tasapuolisuuden nimissä pelata varvastossuissa ja käsissä patakintaat. (Koripallokuvat ystävän ottamia.)



7. Oma kieli, suomen kieli

Ranskan opetteleminen on ollut antoisaa monestakin syystä. Olen pohtinut itseäni oppijana. Olen pohtinut, millainen oppimisen perinne minulla on - se nimittäin on aika erilainen kuin esimerkiksi ranskalainen tapa opettaa! On myös antoisaa olla koulun penkillä ja verrata sitä siihen, mitä lapset kokevat koulussa päivittäin. Ja vaikka en sitä ehkä helpolla myönnä, niin olen ollut vähän masentunut tai kokenut, etten "koskaan onnistu missään", jos opettajani on huomauttanut ainoastaan virheistäni, eikä kehunut yhtään. Niin, se on totta! Joten miltä tuntuu lapsista kun suuri osa päivästä kuluu koulussa, tavallaan oppimisen haasteessa koko ajan? Enkä tarkoita sitä, miten tulisi tai ei tulisi opinnoissa edetä, vaan sitä, miten suuri merkitys onkaan opettajalla ja hänen tavallaan opettaa. Huomaako opettaja senkin oppilaan, joka kovasti yrittää, vaikka ei onnistuisikaan?

Kielikurssin opettaja pyysi kerran meitä oppilaita kertomaan puhe- ja kirjoituskielen eroista esimerkkejä omista kielistämme. Pääsin taululle ensimmäisenä ja aloin kirjoittaa suomeksi lauseita. Kaikki sitten toistelivat niitä perässäni - erittäin hassunkuuloisesti tietenkin - ja minut valtasi yhtäkkiä se hauska, hassu tunne, jonka varmasti kaikki ulkosuomalaiset tunnistavat: tämä on minun kieleni. Tämä on kieli, jonka tunnen ja osaan. Kysykää mitä vain!

Eläminen ympäristössä, jossa on aina heikoilla kielen suhteen, on todellista itsensä likoon asettamista. Kun yhtäkkiä saakin palata kotiin omaan kieleen, tuntuu se todelliselta rauhan ja tyyneyden satamalta.


Hassuja asioita:

1. Omat hiukset

Täällä on kuuma. Mittari näyttää noin neljääkymmentä ja "real feel" ilmankosteuden kanssa on usein noin 50. Minulla on siis uusi ongelma, nimittäin hiusongelma. Tässä kuumuudessa on pakko pitää hiuksia koko ajan kiinni ja mieluiten niin, ettei yksikään suortuva koske niskaan. Kosteus saa kuitenkin hiukseni karvaisiksi ja kihariksi. Ne eivät pysy millään kampauksella. Lisähaasteen tuovat tuulettimet ja taksilla matkustaminen. Eilenkin istuin kahdeksan tuntia palaverissa tuulettimen vieressä. Olisin ehkä vaihtanut paikkaa, mutta kuumuuden takia tuulettimen vieressä istuminen on myös mukavaa. Niinpä solmin hiukseni viisi kertaa uudelleen kiinni päivän aikana ja silti ne sojottivat jatkuvasti kaikkiin ilmansuuntiin. Esiinny siinä sitten vakavasti otettavana ihmisenä, hahah. Sama ongelma on takseissa, joissa ei ole ilmastointia ja ikkunat ovat usein jämähtäneet auki. Sitten kun taksi kuitenkin porhaltaa sataa moottoritiellä ikkunat auki, niin saa sanoa hyvästit juuri laitetulle tiukalle nutturalle. Ongelmansa kullakin.

2. Kameleontit

Jos joku kysyy, mikä on mun lempimatelija, niin osaan vastata!



3. Siesta

Suuretkin ostoskeskukset ovat iltapäivisin kiinni ainakin tunnin. Ja sunnuntaisin kokonaan kiinni. On tämä vaikeaa meillä maalistuneilla länkkäreillä, kun ei saa palvelua tasan just silloin kuin haluaa. Onko se vapauttavaa vai kahlitsevaa, siinäpä pohdittavaa.

Allaolevassa kuvassa on kirja, jota parhaillaan luen (kiitos rakkaan ystävän!) ja josta sain taas innoituksen listoihin (kännykkäkamerassa on jokin vika kun tarkentaminen ei toimi. Kirjan nimestä ei saa selvää. Kirja on Mia Kankimäen Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin.)

Jos intoa riittää, muutama ajatus löytyy myös täältä

Hyvää viikonloppua kaikille!


5 kommenttia:

  1. Kivaa kuulla teidän juttujanne. Pelikentällä terveiset: tulin just koristreeneistä. Muistin taas, että tämä on mah-ta-va laji!

    Kameleontin taustalla lienee muuan tuttu hyönteis- ja matelija-asiantuntija? :)

    Saksa on myös siitä erikoisen konservatiivinen maa, että kaupat on sunnuntaisln kiinni. Se tuntui hullulta todella liberaalissa Berliinissä. Mutta miten hauskan kulttuurin se onkaan luonut: kaikki lähtevät sunnuntaisin kirpputoreille ja hitaille, pitkille brunsseille. Koko kaupunki "luuhaa" yhdessä eikä stressaa seuraavan päivän ruokien ym. ostamisesta. Tätä asennetta toivoisin meillekin (vaikka olenkin ah-niin-hemmoteltu, vieressä 24 h -Alepa).

    Voikaa hyvin!

    VastaaPoista
  2. Hauskaa myös, että tykkäät kirjasta! Ehkä siinä on jotain samastuttavaa😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos muru!

      Hauska kuulla tuo Saksan esimerkki! Mä en tiedä, mitä mieltä olisin kauppojen aukiolosta (hehhh), mutta siinä on just toi, että sitten oikeasti sunnuntai säästyy levolle tai muulle touhulle. Mikä on mahtavaa. Mutta toki on myös niin helppoa, kun kaupat on auki.

      Täällä ei ole ollut (eikä kai tapana ole) yleislakkoja, kuten Nepalissa. Yleislakothan aina pysäyttivät liikenteen ym. Mutta täällä on sellainen hauska ilmiö, että aina loppukuusta on noin viikon verran hiljaista ja paljon vähemmän liikennettä. Sitten alkukuusta on kauheat jonot bensa-asemille ja todella paljon ruuhkaa joka paikassa. Syynä on kuun eka päivä, joka on palkkapäivä! Ja loppukuusta rahat on loppu, eikä ole varaa ajella ympäriinsä. :D

      Keskimmäisellä on edelleen suuri intohimo hyönteisiin ja matelijoihin, saapa nähdä, hankkiiko hän ensi töikseen joskus oman käärmeen tai vastaavan, kun muuttaa omaan kotiin. Eilenkin kun puhuttiin jotakin matkustamisesta, ilmoitti hän, että ennen muihin maihin matkustamista olisi kyllä päästävä käymään Madagascarilla tutkimassa sen eläimiä ja luontoa. Jos te vaikka joskus toisitte H:n tänne meille hemmoteltavaksi ja veisitte S:n Madagascarille! Sovittu? :D

      pus o kram!

      Poista
  3. Oi Anni, tuli niin kova ikävä sua ja teitä, kun luin tämän! Osaat niin hyvin pukea sanoiksi sun pohdintaa - voi kunpa oltaisiin saman pöydän ääressä (tai trukkilavasohvalla) juttelemassa kaikesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos paljon Teressa <3 <3

      Olisi kyllä niin paljon puhuttavaa ja päivitettävää - voi kun oltaisiin tosiaan samalla sohvalla ja puhuttaisiin koko yö. Tietysti välissä olisi myös pelattava lautapeli jos toinenkin :)

      Halauksia! xxxxx

      Poista