”Jos tietäisi kaiken, ymmärtäisi kaiken”,
kuuluu yksi lempiajatuksistani. Lausahdus lienee totta erityisesti yksittäisten
ihmisten elämän suhteen, mutta onko se totta myös suuremmassa mittakaavassa? Ja
kuinka lähellä ymmärtäminen on hyväksymistä? Ne eivät tietenkään ole sama asia,
mutta toisinaan liippaavat toisiaan läheltä.
Erilaisuuden ymmärtäminen ei aina ole ihan
helppoa, vaikka kuinka kuvittelee itsensä suvaitsevaiseksi. Nepalissa asuessani
en ymmärtänyt kaikkia hindukulttuuriin liittyviä käytäntöjä, ja koska niistä
useimmat olivat mm. alakastisia naisia alistavia, en hyväksynyt niitä. Täällä
Senegalissa luin juuri uutisen ramadanin – muslimien paastonajan – alkamisesta.
Ramadanin alku riippuu kuun asennosta ja näkyvyydestä. Tänä vuonna ramadan
julkistettiin alkavaksi tulevana torstaina. Senegal on verrattain rento
muslimimaa, jossa uskontojen välinen rinnakkaiselo on pääsääntöisesti
rauhallista. Ramadaninkin aikana saavat esimerkiksi ravintolat olla auki.
Toisin on naapurimaassa Mauritaniassa. Uutista
ramadanin alkamisajankohdasta seurasi uutinen Mauritaniasta, jonka mukaan maa
on tiukentanut entisestään jumalanpilkasta ja uskonnosta luopumisesta seuraavia
rangaistuksia sekä tiukentanut tulkintaa kuolemanrangaistukseen johtavista
teoista. Laista on poistettu mahdollisuus tekojen katumiseen.
Naapurimaat, sama uskonto, täysin erilainen
tulkinta. Sitä on vaikea ymmärtää, vaikka onhan meille tutusta
kristinuskostakin olemassa hyvin erilaisia tulkintoja.
Tarvitseeko Mauritanian lainsäädäntöä yrittää
ymmärtää, jos tietää heti, ettei kuitenkaan sitä hyväksy? Me länsimaalaiset
pidämme ihmisoikeuksia universaaleina ja niiden perusteella voimme määrittää
ei-hyväksyttyjä ja hyväksyttyjä asioita. Se on minusta aivan oikein. Rajoja on
myös pakko voida vetää ja voida puolustaa sorrettujen ja alistettujen ihmisten
oikeuksia. Niiden, jotka eivät voi pitää omia puoliaan.
Aito dialogi vaatii kuitenkin ymmärtämistä.
Myös ymmärtämistä, ettei tiedä kaikkea. Ymmärrystä, millaisten silmälasien läpi
maailmaa katsoo. Onneksi tällä elämänpolulla voi koko ajan oppia, jos niin
haluaa. Ja jos ei ole syntynyt mauritanialaiseksi, joka haluaisi vaihtaa
uskontoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti