 | |
| Sorsa jäi vartioimaan venettä. |
 | |
| Pikkusiskon päikkärit kätevästi mättäällä. (Nukahti jo veneessä.) |
 |
| Etsi kuvasta poika. |
 |
| Etsi kuvasta poika. |
 |
| Etsi kuvasta koira. |
 | |
| Istun äidin lapsuuden "pöytäkivellä". Tässä kuuluu haaveilla. Äiti oli lapsena haaveillut tummasta ja komeasta miehestä! |
Kivoja kuvia!
VastaaPoistaVasta nyt luin kaikki kirjoituksenne läpi ja ei voi mitään mut kyllä ne laittavat silmät kostumaan niin paljon erilaisia tuntemuksia ne herättävät...
Paljon on uutta ja jännää teillä edessä. Kylläpähän tuo viimeinen vierailunne täällä JKL:ssä sen taas osoitti, että täysin oikea perhe sinne on lähdössä =) Toisaalta en kyllä millään haluaisi teitä päästää niin kauhean kauas.
Teidät tuntien tämä tarina on todella vasta alussa...
No nyt sä Antti sait koko suvun itkeen. Oli tosi kiva olla siellä teillä ja hauskaa oli. Aina vaan tuntuu, että liikaa asioita jää juttelematta. Ja koko kesän on tuntunu, ettei ehi näkeen riittävästi ihmisiä ja viettää ystävien kanssa riittävästi aikaa. Ja tämä tunne tulee varmasti vaan pahenemaan.
VastaaPoistaKiitos Antti ihanasta kommentista. Monenlaisia tunteita tämä lähteminen ja kaikki siihen liittyvä tosiaan herättää... Mutta hyvä kun voidaan yhdessä ne jakaa!
VastaaPoistaJa kiitos viimeisestä. Teiän pojat on kyllä ihania - isompi niin esikoinen (ja huolehtija; olin niin otettu, kun hän turvautui minuun välillä siellä Peukkulassa ja huusi "Anniii, missä sä oot!") ja pienempi taas niin mahtavalla huumorintajulla varustettu, että.
Moikka Anni ja Heikki!
VastaaPoistaLöysin tän teidän blogin Mirkun kautta, ja heti lukaisin sen alusta alkaen, taatusti jään lukijaksi jatkossakin. Ihan hurjasti onnea ratkaisustanne lähteä Nepaliin! Teillä tulee olemaan siellä varmasti mieletöntä. Te ootte mullekin jotenkin niin esimerkkejä, musta on aivan ihanaa, että te ootte aina lastenkin kanssa vaan lähteneet matkoille, ja opettaneet heitä pienestä pitäen tutustumaan mitä maailmalla on tarjolla. Jos joskus saan lapsia, haluaisin ehdottomasti pyrkiä samaan :)
Oon itse nyt ollut täällä Australiassa reilut 9 kuukautta, ja aivan mieletöntä on ollut. Huomata, miten sitä pärjää vaikka lähtee ihan yksinkin, ja miten mahtaviin ihmisiin on saanut tutustua, ja löytää jopa rakkaudenkin täältä <3 Pian tosin koittaa paluu kotiin, ja jatkon näyttää vain aika...
Mä toivotan teille kovasti onnea ja tsemppiä matkaan, nauttikaa kaikesta, te tuutte pärjäämään siellä aivan mainiosti ja uskon, että ootte juuri oikeat ihmiset tehtävään joka teitä odottaa.
Halauksin, Rege
Voi että Rege! <3
VastaaPoistaKiitos sanoistasi. Sä olet aina niin positiivinen ja kannustava! Ja aivan mahtavaa, että sulla on sujunut kaikki niin hyvin. On ollut varmasti upeaa huomata, miten hienosti on kaikki mennyt - tosi rohkea säkin olit, kun vaan lähdit ja vielä yksin! Tasan vuosi sitten puhuttiin sun lähdöstä (Kuonomäessä) ja kyllä sunkin esimerkki siitä, että uskaltaa lähteä ja luottaa siihen, että elämä kantaa, antoi mulle rohkeutta tehdä se sama päätös.
Mutta KÄÄK! Niin ihanaa kun oot löytänyt rakkauden sieltä, mutta nyt sä sitten vielä jäät kokonaan sinne... No, Nepalihan on melkein puolivälissä (no ei kyllä taida ees olla, hitsi se Australia on kaukana!) niin meillehän voit aina jäädä vähäks aikaa lepäämään, kun lennät maapallon toiselta puolelta toiselle... :)
Iloa sullekin sinne "loppuaikaan" ja pidetään yhteyttä ainakin näin sähköisesti!
Haleja meiltä molemmilta!