Bangladesh

Pääkaupunki: Dhaka

Väkiluku: 163,7 miljoonaa, Suomi 5,45 miljoonaa, Nepal 29,9 miljoonaa

Pinta-ala:  143 998 km², Suomi 338 435 km², Nepal 147 181 km²

BKT/asukas: 2 100 USD, Suomi 47 625 USD, Nepal 1 200 USD

Valuutta: Bangladeshin taka

Virallinen kieli: Bengalin kieli

Bangladeshin väkiluku on maailman kahdeksanneksi suurin, mutta maan 144 000 neliökilometrin suuruinen alue sijoittuu maailmassa vasta 94. sijalle. Bangladesh onkin yksi maailman tiheimmin asutuista valtioista, ja pieniä kaupunki- tai saarivaltioita lukuun ottamatta kaikkein tiheimmin asuttu. Kaksi merkittävintä Bangladeshissa harjoitettua uskontoa ovat islam, arviolta 88 prosenttia väestöstä, ja hindulaisuus, 11 prosenttia. Muihin uskonnollisiin ryhmiin lukeutuvat buddhalaiset, kristityt ja animistit.

Siinä vähän tietoa maasta, johon sain tutustua viikon verran työmatkallani. Minulla oli hieno mahdollisuus tutustua Bangaldeshin kehitysyhteistyöhön MCC:n opastamana. MCC toimii myös täällä Nepalissa SAHAS -Nepalin kumppanina ja tästä syystä pääsimme opintomatkalle lähes naapurimaahan. Alla lyhyt kuvaus matkasta ja huomioista.

Työ Bangladeshissa on hyvin samanlaista kuin täällä Nepalissakin, mutta saimme kuitenkin paljon pieniä ja isompiakin ideoita, miten työtämme Nepalissakin voisi kehittää. Bangladeshissa työtä tehdään voimakkaasti nuorten (14-17-vuotiaat) kautta ja heille osoitetaan koulutukset ja tuki. MCC (tai heidän paikalliset kumppaninsa) kouluttavat koululaisia eläintenhoitajiksi, kotieläinten pitoon, kompostointiin, terveyteen jne. Ja nuoret vievät viestin eteenpäin perheilleen. Kokemukset ovat olleet todella rohkaisevia ja vanhempien on helpompi sisäistää uusi tieto, kun se tulee heidän lapsiltaan ja myös uskoa siihen. Myös tyttöjen arvostus perheissä on noussut aivan uudelle tasolle ja nuorten saama lisätulo menee lähes aina koko perheen eduksi. 

Rauhanpuisto Luoteis-Bangadeshissa. 

Toinen hieno asia oli MCC rakennuttamat rauhanpuistot. Uskonnolliset riidat ovat maassa hyvin yleisiä, mutta kyliin rakenneteillu rauhanpuistoilla he ovat saaneet eri uskontojen äidit ja lapset samaan paikkaan, jolloin he keskustelevat erimielisyyksistä ja oppivat ymmärtämään toistensa tapoja. Nämä ovat myös lapsille tärkeitä paikkoja, koska muunlaisia puistoja tai leluja ei kylissä lapsille ole.

Puistoissa on myös lauselmia tärkeistä asioista kuten puhtaudesta sekä esitelty maailmanlaajuisesti rauhaan vaikuttavia merkkihenkilöitä.

Nuorille annetaan esim. vuohia kasvatettaviksi.

16 -vuotias Kulsum Begum sai kompostointikoulutuksen ja hän on nyt isänsä kanssa laajentanut kompostointia ja mullan myyntiä niin, että heillä on kaksi ulkopuolelta palkattua työntekijää!

Ihmiset Bangladeshissa olivat ystävällisä ja avoimia. Vaikka Islamilaisuus on valtauskonto, on maa ja islamilaisuus maassa kuitenkin pääsääntöisesti hyvin avointa. Ääri-islamilaisillakin on kuitenkin oma tukijoukkonsa ja maan poliittinen tilanne on epävakaa. Kylissä ihmiset ovat hymyileviä ja värikkäästi pukeutuneita!

Ruoka oli hyvin samantyyppistä kuin Nepalissa, mutta huomattavasti mausteisempaa ja kalaa eri muodoissa sai syödä kyllikseen. Hyvää oli!

Kalacurryja 

Meille tarjottu ruoka oli tietenkin aina kylissä juhlaruoka, mutta eroavaisuutena esim. Nepaliin oli, että ruokalajeja (varsinkin erilaisia tahnoja) oli aina useita, joita sitten kaikkia syötiin pieniä määriä. 

Paikallinen kala. Kuva on vaan niin kamalan ruma (eli hyvin onnistunut), että oli se pakko laittaa myös tänne :)

Näitä mehiläispesiä on Nepalissa vuorten rinteillä, täällä talojen räystäillä. 

Talot olivat yleisesti köyhimmilläkin koristeltuja ja "kivan" näköisiä. Kunnon taloja sisäpihoineen.

Viljan puintia.

Kuva ei tee oikeutta tässä, mutta useana iltana tuli todistettua kirkkaan punaista laskevaa aurinkoa, joka esiintyy myös Bangladheshin lipussa.

Useammassa läänissä suurin osa autoista kulkee jo maakaasulla ja järjestelmä on aika yksinkertainen. Monista asioista tulee kehitysmaissa liikkuessa mieleen, että miksi Suomessa (länsimaissa) täytyy asiat tehdä niin monimutkaisiksi vai eikö se sitten vain olisi yrityksille riittävän kannattavaa?

No hajosihan se meidän auto sitten ja sitä illalla 9 aikaan ihmeteltiin (päivät meillä oli pitkiä, mtta hyviä etäisyyksistä johtuen). Vika ei kylläkään johtunut kaasusta :)

Ihmisiä tosiaan Bangladeshissa riittää ja varsinkin pääkaupunki Dhakassa ruuhkat olivat todella pahoja. Liikenne oli muutenkin maassa todella pelottavaa ja se on minulta paljon sanottu...

Itse en lähtenyt muun ryhmän kanssa 12h ajomatkan päähän (paikan päällä ehti olemaan 3 tuntia) katsomaan merta (useille nepaleille se kuitenkin oli ensimmäinen ja ehkä viimeinen mahdollisuus nähdä meri). Päätin jäädä shoppailemaan halpoja vaatteita Dhakaan ja halpoja ne tosiaan oli. Bangladesh on tosiaan ikävälläkin tavalla kuuluisa merkkivaatteiden valmistusmaana ja kaikki ylijäämä vaatteet myydään halvalla paikallisille. Esim Jack & Jones on iso valmistaja ja pikkuputiikeissa paidat maksaa 1€ (lasten 50c), farkku caprit 2€ ja farkut 3-4€. Kokoja ei yleensä ole kuin yhtä yhdestä mallista, mutta kun kerrankin oli aikaa, niin saihan sitä ostettua laukut täyteen.

Tämän lisäksi sain nepalityyliin olla kunniavieraana ja asustaa kolme yötä Nepalin suurlähetystöllä vierashuoneessa ja minusta pidettiin todella hyvää huolta. Vaikka yritin vastustella, niin suurlähettilään vaimo kuljetti minua paikasta toiseen ja vielä tinkailikin puolestani ostoksiani kokonaisen päivän :) Lähetystö itsessään oli hieno kolmen rakennuksen kompleksi, mutta nepalityyliin lämmintä vettä ei tullut :) Ilmasto oli vielä tähän aikaan inhimillinen, vaikka Dhakassa jo hiki tulikin. Iso ongelma maassa on hyttyset ja vaikka niitä mielestäni oli aivan älyttömästi, niin hyttysaika oli kuulemma juuri loppumassa. Voi vain kuvitella minkälaista se olisi pahimpina kuukausina. Malariaa maassa ei niinkään ole, mutta Dengue on iso riski.

Nepalin suurlähetystö.

Sitten vielä muutama kuva seurueestamme :)