Lapset toivat meille aamukahvit sänkyyn. Mukit ovat Heikin uusin ostos! Nämä pöllöt kyllä herättävät unisimmankin nukkujan.
Kuumuus ja allas. Ei hullumpi yhdistelmä. Plus kolme maailman parasta ihmistä.
U.K.:n tyyliin Glastonbury Festival, Kathmandussa!
Expat-perheemme täällä on niin kiva. Tässä porukassa oman yhteyden luo se, että kaikki olemme kaukana kodeistamme. Toisin sanoen, kaikki yleensä osallistuvat kaikkien juhliin - niin lasten syntymäpäiviin kuin aikuistenkin juhliin - koska "omia menoja" ei juuri kenelläkään ole. Paitsi tietysti työ. Kesäkuussa ei kuitenkaan juuri kukaan tee kenttämatkoja ja moni pitää läksiäisiä tai muita juhlia. Menoja on siis ollut jos jonkinlaisia. Olemme jo expat-perheemme kanssa sopineet, että samat juhlat on pidettävä Euroopassakin, sitten joskus, kun kaikki olemme taas siellä. Tällaisia asioita on kiva suunnitella!
Kello 22 pyöräilimme kotiin. (Moni tietysti jäi vielä juhlimaan, mutta yleisesti ottaen klo 22 on jo täysin yö Kathmandussa). Taksit alkavat verottaa yötaksaa jo siinä seitsemältä, pimeän tultua.
H: "Aijettä. Tässä me vaan pyöräillään suurkaupungin lämpimässä yössä tähtitaivaan alla."
A: (mutisee) "Mä voisin kyllä ottaa tänne pari katulamppua..."
H: "Noo, äläs nyt, ei täällä nyt niin pimeä ole, kajastaahan tuolta edestäkin valoa. Otetaas oikein kuva."
Lukuisten salamallisten kännykkäkamerayritysten jälkeen yksi kuva tallentaa muutakin kuin pimeyttä.
On tämä metka kaupunki tämä Kathmandu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti