Valtakunnassa kaikki hyvin?

”Saat syödä suklaata!” ”Muista löhötä sohvalla!”, kirkuvat naistenlehdet. Toisaalla Suomen arvostetuin uutistoimisto otsikoi näyttävästi autojen ”maanantaikappaleista”, jotka ”voivat harmittaa ostajaa”.

Väistämättä mieleen hiipii ajatus, ovatko lehdistä ja uutisista aiheet loppu? Vai olemmeko me niin hukassa, että lehdestä täytyy saada lupa syödä suklaata ja levätä? Jos uutisoitavaa ei ole kuin se, että upouusien autojenkin joukossa voi olla vikoja täynnä olevia rakkineita, voisiko uutiset kääräistä pariksi tunniksi pakettiin otsikolla ”valtakunnassa kaikki hyvin?”.

Kuitenkaan valtakunnassa ei kaikki ole hyvin.

Kävin Suomessa työmatkalla tammikuussa ja haluan ensiksi sanoa, että olin tosi iloinen siitä, miten ystävällistä palvelua sain kaikkialla. Hyvä te/me, suomalaiset! Oli ilahduttavaa olla iloisten ihmisten joukossa!

Samaan aikaan suretti taas se, miten automaatit ja koneet vievät vääjäämättömästi ihmisten työpaikat. On hienoa, että teknologia tuo uusia mahdollisuuksia ja etänä voi hoidella kaikenlaisia asioita, mutta emmekö voisi säilyttää palveluammatteja kaiken uuden teknologian rinnalla. Erään suomalaisen kylän uimahallista lakkautettiin kahvila ja lipunmyynti. Lipun voi ostaa automaatista. Kyseinen kahvila hoiti varmasti lukemattoman ihmisen mielenterveyttä. Kahville ja pullalle jäivät aina niin vanhukset kuin vauvauimaritkin. Lentokentällä puolestaan virkailija töksäytti, että lähtöselvitys on nykyään aivan pakko tehdä itse koneella. Olin varta vasten päättänyt asioida tiskillä, sillä hoidin samalla muitakin varaukseen liittyviä asioita.

Tällainen kehitys on surullista!

Senegalissa ei tarvitse itse nousta tankkaamaan autoa. Ostokset saa suoraan kassiin pakattuina. Auton tuulilasin voi pesettää kadun kulmassa.

Paitsi että se on mukavaa, tuovat nämä ”pienet toimet” työpaikkoja ja yhteistä kanssakäymistä.

Kanssakäyminen, arkisten kuulumisten vaihto – sitä me kaipaamme. Ja sen puutteesta kertovat minusta nuo naurettavat naistenlehtien otsikotkin.