Pokhara

Olemme siirtyneet hetkeksi asustelemaan Pokharaan, Nepalin "keskelle". Saimme aiemmin keväällä tietää mahdollisuudesta asua hetki suomalaisystäviemme kodissa, heidän ollessa Suomenlomalla. Ja pienellä järjestelyllä, (joka tässä vaiheessa työkautta ei ollut vaikeaa) saavuimme lauantaina perille. Olemme nyt tämän viikon kielikurssin jatkolla, paikallisen opettajan kanssa ja se on ollut todella antoisaa. Intensiivinen opetus ja uuden opettajan tekniikka on tuntunut todella mukavalta ja samalla on saanut huomaa, että jotain sitä on jo oppinutkin. Tulevina viikkoina kielen opiskelun lisäksi tulemma vierailemaan työkohteissa Pokharassa ja ympäristössä, sekä lueskelemaan ja kirjoittamaan erinäisia raportteja.

Vaikka täällä sataa paljon (on sadekausi ja Pokhara on Nepalin sateisin paikka), ovat ilmat olleet lämpimät, vuoret ovat näyttäytyneet useamman kerran ja uimassa olemme käyneet päivittäin. Paikkana tämä on hiljaisempi, puhtaampi (tuntuu, että ensimmäistä kertaa tällä hetkellä olemme kaikki täysin terveitä) ja ehkä ystävällisempi. Toisaalta Kathmandun kotiinkin on kyllä ikävä :) Sinne jätimme ison listan, mitä kaikkea Dambarin ja Krishnan olisi siellä tehtävä (jos joku muistaa, vartijankopin tekijältä tilaamamme avain- ja kuittikaappi on edelleen saapumatta ja tästä on tulossa oma päivityksensä kunhan ne ny täällä ollessamme toivottavasti saapuvat). Dilu on siis mukanamme täällä Pokharassa taloutta ja lapsia hoitamassa, joka sekin on ollut mukavaa.

Tässä vielä muutama kuva täältä päin!

Matkalla Pokharaan pysähdyimme matkalla pienillä "putouksilla", jotka sadekaudella entisestään kasvavat.

Macchapucchre (Fishtail mountain) nousee upeasti Pokharasta ja on ilmeisesti viimeinen suojeltu, valloittamaton merkittävä huippu Nepalissa.

Kathmandussa vuoret piirtyvät horisonttiin, mutta täällä ne ovat käsinkosketeltavan lähellä,

Paikallinen elelijä.

Täällä on illalla meilläkin ollut aikaa opettaa Dilulle uusia taitoja (lähinnä siis kakku ja pipari rintamalla)