Sauna maailman katolla

No ainakin nyt meidän katolla. En ole koskaan pitänyt itseäni mitenkään saunaihmisenä, vaikka saunomisesta miedoissa lämmöissä löhöten, aina olenkin tykännyt. Saunaa ei pahemmin ole tullut edes kaipailtua ja kuumuudessa sitä muutenkin harvemmin ajattelee tarvitsevansa. Mutta kun ystäviltämme perinnöksi saatua saunaa katollemme vedettiin (meillä oli lasten ja apulaisten kanssa erityisen hauskaa) ja kasattiin ja kun sinne lopulta kaiken vaivan jälkeen illalla lasten kanssa menin niin tunne oli hieno. Sateen ropistessa peltikattoon, lämmitimme saunaa kuivilla kävyillä kynttilöiden valossa ja vaikka sauna vielä katonrajasta auki onkin (viimeistely on siis vielä tekemättä ja lämpö ja löylyt siis vähän karkailivat) ja savut aluksi sisään tulivatkin (tajusin vähän myöhässä, että kiukaasta puuttui muutama osa, eli hyvä siis että oli katto vähän auki), tuli siitä erittäin hyvä olo. Ehkä tämä sauna on meille jotain niin suomalaista ja läheistä, että ainakin jotain ikävää se lieventää. Ja kun puita vielä saamme hankittua, niin saunalle tulee varmasti säännöllistä käyttöä. Lapsetkin nauttivat, kun sateisessa ja pimeässä illassa saunan jälkeen, katselimme Kathmandun välkkyviä valoja. Järvi vain puuttuu....

Santtu mittaili kulmia ja mietiskeli mitenköhän kavereiden käy.

Sauna purettin viiteen osaan, jotka sitten vedettiin köysillä ylös katolle. Siellä sille on hyvät tilat, maisemat ja piha jää muuhun käyttöön.

Minä Damparin kanssa vedimme osia ylös, kun Krisna juoksi välillä keskikerroksen parvekkeelle ohjailemaan suuntaa ja sitten vikkelään katolle auttamaan nostamisessa.

Huomioikaa Damparin iki-ihana "nepalilainen" vilvoittelutapa.

Äkkiä syrjään, tämä ei kyllä pystyssä pysy!

Apurit kiireisinä

Kokoamisessa olikin sitten ihmettemistä, kun itse ei ollut purussa paikalla ja saunan kuntokaan ei enää ihan uutta vastaa.

Mutta niinhän se on, että vanhassa ja kämäsessä saunassa on aina parhaat löylyt!

Illan pimennettyä laitettiin vielä lasten kanssa piippua paikkaan ja sauna oli "valmis" ensi lämmitykseen.

Sähköjä ei siis tietenkään ole ja vesi kannetaan sisältä.

Kiuas on muuten nepalissa tehty, jonkin suomalaisen kiuasmerkin piirrustuksia katsellen (sisus on kyllä sitten sen verran paksua rautaa, että tätä ei heti puhkikuluteta)