Ihanuus takana, arki edessä

Miten iloista onkaan aina lähteä lentokentälle vieraita vastaan ja miten kamalan surullista ajella takaisin, kun vieraat on jätetty taas kentälle. Meillä on takana äärettömän kiva ja toimelias viikko Jennin perheen kanssa. Lapset nauttivat suunnattomasti leikeistä ja peleistä, joita Juliuksen ja Villiinan kanssa saivat touhuta ja me aikuiset pidimme huolta, että turhan montaa tuntia yössä ei käytetty turhuuksiin, eli nukkumiseen. Eilen illalla oltiinkin sitten väsyneitä ja surullisia.

Viikko on lyhyt aika, mutta paljon Kathmandua kierrettiin, käytiin lastenkodissa ja kivenhakkaajien kylässä laakson ulkopuolella (Dashainin liikenne näyttikin sitten parhaan puolensa ja 78 km lenkkiin kului vaivaiset 6 h ajoon). Lisäksi aikuiset pääsivät vähän välillä keskenään vapaalle (naisten vapaaillan aikana kävimme sitten muulla porukalla hakemassa Ciwecistä Siirille 7 tikkiä takaraivoon, innokkaan leijanlennätyksen seurauksena, mutta onneksi ei sen vakavampaa ja Siiri oli todella reipas potilas :), monet jalkapallo- ja sählypelit pelattiin, nukeilla ja vesipalloilla leikittiin. Vuoretkin nähtiin muutamana päivänä ihan kivasti.

Jennin perhe lähti siis eilen illalla ja tänä aamuna oli koti oudon hiljainen. Hiljaisia ovat Kathmandun kadutkin. Täällä alkoi Dashainin (hindujen suurin juhla) vietto ja suuri osa ravintoloista, kaupoista ja toimistoista on kiinni, sekä ihmiset lähteneet kotikyliinsä. Me olemme kyllä omalla Felmin toimistollamme (elämme siis pääsääntöisesti suomalaisen kalenterin mukaan), mutta "kurjuuden" katkaisemiseksi olemme mekin lähdössä torstaina muutaman päivän vaellukselle Pohjois-Nepaliin, Langtangin kansallispuistoon.

Ja kunhan arki tässä taas kuluu ja lähdön haikeus kaikkoaa, voimme vain miettiä miten ihana viikko meillä olikaan rakkaiden ihmisten kanssa.



Paljastettakoon tässä nyt kaikille tulijoille, että te näytte tullessanne Ktm:n lentokentän odotustilan kamerassa. Hieno keksintö meille odottajille :)

Tuliaiset ovat aina odotettuja, mutta ihmiset niin paljon tärkeämpiä.



Lapsilla riitti leikkejä ja osaan otettiin mallia British Schoolista..



Siskokset



Suomesta tuli myös tuulahdus uutta tekniikkaa...



Uimaankin päästiin, vaikka vedet alkavatkin pikkuhiljaa viilenemään viileiden öiden johdosta.

Lisäksi käytiin tutustumassa Kathmandun huvipuistoon ja siellä parasta on, kun pääsee ratsastamaan.




Vierailulla Morning Star -lastenkodissa, jossa Jenni veti lapsille leikkejä.

Jenni kotonaan :)




Siirille tärkeintä oli leikki tuliaisiksi saaduilla nukentavaroilla ja kaksosnukeilla, joiden kummankin nimeksi tuli Jenni ...

Vierailu apinatemppelillä



Dashain on tuonut tullessaan juhlan ajaksi pystytettävät Dashain-keinut



Dilu ja Deborah (uusi apulaisemme siis) pitivät jälleen vieraistamme hyvää huolta.



Sitten kävimme perinteisellä riisipeltolenkillä



Lauantaina olimme Dhadingissa Kivenhakkaajien kylässä. Päivä ja ihmiset olivat ihania!



Työ on äärettömän raskasta ja sukupuolesta ja iästä katsomatta, kaikki tekevät työtä ansaitakseen noin 3€ päivässä.



Lapset tekevät koulun ohessa noin 5 h päivässä kivenhakkuuta.



Pääsimme käymään yhden kummioppilaan kotona, noin tunnin kävelyn päässä päätieltä.



Tässä osa Kivenhakkaajien kylän kummioppilaista ja retkemme oppaat.



Kodit ovat vaatimattomia, mutta ihmiset uskomattoman avoimia, ystävällisiä ja vieraanvaraisia.



Takaisin Kathmandussa... Jennin kauneussalongissa perhemme tytöt saivat manikyyrin ja Santtu Matti Nykäs- hiustenleikkuun.



Minttu nautti, kun sai vaan olla, touhuta ja leikkiä aamusta iltaan sekä kertoa kokemuksista Nepalista



Santulle tärkeintä oli päästä pelaamaan Juliuksen kanssa sählyä ja isät olivat innolla aina mukana.

Anni ja sydänkävyt

Jäähyväiset <3