Viikko

Hyvä on olla kotona. Kulunut viikko on ollut kiireinen niin töissä kuin vapaa-ajallakin; sellaistahan se on, kun arki alkaa ja harrastukset ym nytkähtävät taas käyntiin. Toisaalta kaikki on sujunut kerrassaan hyvin.

Viikonloppuna kävimme get togethereissa, riisipeltolenkillä, tapasimme ystäviä, uimme, olimme kotona (purin viimein matkalaukut) ja pelasimme pelejä. Varsin onnistunut viikonloppu. Näimme muutaman leijankin lentävän taivaalla. Niin se dashain-aikakin kohta taas on käsillä ja meillekin jo niin kovin tutut vuotta rytmittävät nepalijuhlat omilla paikoillaan.

Maanjäristyksen tuhot ovat täällä yhä monin paikoin nähtävissä. Surullisenkuuluisasta Dharaharan tornista oli pystytetty sympaattinen pieni näköispatsas lähelle paikkaa, jossa torni sijaitsi. Harmi, ettei ollut kameraa mukana - otan siitä vielä joskus kuvan. 

Meidän kotikatumme näyttää tältä (kuva alla). Sortuneen muurin tilalle on pystytetty peltiaita.

Kodissamme sisällä näyttää tältä:

(Leikit ovat levällään ja niinhän niiden kuuluukin olla.)

Kesällä kävimme Tampereella kissakahvilassa. Ja kuinka ollakaan, perusti Siiri lauantaiaamuna meille kotiin marsukahvilan!

Marsukahvilassa sai silittää myös koiria.

Ystävämme Teressa ja Janne, jotka lähtivät Nepalista kaksi vuotta sitten, palasivat iloksemme tänne nyt takaisin ja vieläpä kanssamme saman työnantajan työhön! Heidän kanssaan teimme mm. ensimmäisen pienen trekkimme 3,5 vuotta sitten. Nyt olemme siis taas yhtä aikaa Nepalissa ja lauantaina lähdimme, kuinkas muutenkaan, kiertämään riisipeltolenkkiä.

Tämäkin eläintensuoja on tuhoutunut. (Pääsääntöisesti kaikki vanhat tiilitalot ovat sortuneet.)

Päivällinen meillä.

Ja sunnuntain Summit; takapihamme, keitaamme.

Siiri ja Freya (jota täällä kutsun usein ottolapsekseni) ovat niin samannäköisiä, että hyvä kun erotamme heidät toisistaan.

Tästä on hyvä jatkaa taas uuteen arkiviikkoon. Totean kuitenkin vielä tähän loppuun, että tänäänkin Nepalissa oli 5,1 Magnitudin maanjäristys. (Emme tunteneet sitä, olimme todennäköisesti juuri siihen aikaan kaikki uima-altaassa.) Huhtikuun jälkeen Nepalissa on ollut lähes 400 yli nelosen maanjäristyksiä. Sitten on lisäksi taas tämä lisääntynyt poliittinen levottomuus; lännessä on poltettu toimistoja ja pari ihmistä murhattukin. Muistan nelisen vuotta sitten kirjoittaneeni johonkin, miten tämä maa "kaipaa kipeästi vakautta". Se kaipaus ei ole muuttunut neljässä vuodessa mihinkään.