Tavaroilla on olemassa oma välitilansa. Se on sellainen, jossa suuri osa meidän tavaroistamme tällä hetkellä on: ei järjestyksessä omalla paikallaan kaapissa, mutta ei myöskään pakattuna joko tynnyriin Nepalin kotia varten tai laatikkoon varastoa varten. Meillä on tavaroita lattioilla odottamassa kohtaloaan. Heidät joko pakataan mukaan, jos tilaa riittää, tai varastoidaan "Suomen varastoon" tai annetaan eteenpäin jollekin tarvitsevalle. Siistiä täällä siis ei ole!
Olemme pakanneet kolme tynnyriä valmiiksi. Aiomme vielä pakata ainakin muutaman tynnyrin lisää. Pakkaamisen tuoksinassa katselin Mintun, Santun ja Siirin pehmoleluja ja kysyin lapsilta, osoittaen sanani kuitenkin pehmoleluille, että: "Kukas teistä haluaa lähteä ensimmäisessä erässä [tynnyrissä] lentämään kohti Nepalia?" Siiri huusi siihen äkkiä: "Mä! Mä!" Ja niin hän määrätietoisesti marssi tynnyrin päälle keikkumaan. Lapset ovat mahtavia! Mennään sinne, minne nenä näyttää, niin yksinkertaista se on!
 |
| Näin sitä mennään! |
 |
| "Mä lähden niitten ekojen joukossa Nepaliin!" |
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti