Lupasin jossakin postauksessa kertovani "asiallisempaa tekstiä Nepalista". Tässä tulee! Tutustuin nimittäin Nepalin uuteen väestönlaskentaan, joka toteutettiin viime vuoden lopulla. Väestönlaskenta sisältää väkiluvun lisäksi paljon muutakin kiinnostavaa tilastotietoa.
Nepalin pinta ala on Suomen pinta-alasta vajaa puolet (Nepal 147 181, Suomi 338 423 neliökilometriä). Asukkaita täällä on 26,5 miljoonaa, reilut viisi kertaa enemmän kuin Suomessa. Maastamuutto on kasvava ongelma Nepalissa, sillä tällä hetkellä esimerkiksi 15-24 -vuotiaista 45 % asuu ulkomailla. He ovat usein perheenisiä, jotka yrittävät ansaita rahaa elättääkseen perheensä. Miesten muutto ulkomaille tuo mukanaan sosiaalisia ongelmia, eikä pienin ongelma ole kasvava HIV/Aids-tilanne. Tässäkään kohtaa ei kuitenkaan ole syytä ajatella, että "hyi pahat ulkomaille muuttavat miehet", vaan ulkomaille ajaa nimenomaan köyhyys. Pakko. Nepalin toisiksi suurin tulonlähde on ulkomailta perheenisien lähettämät tulot. Suurin tulonlähde on ulkomailta tuleva kehitysapu.
Nepalin väkiluvusta 17 % asuu kaupungeissa. Elintasoerot kaupungin ja maaseudun välillä ovat suuret. Väestönlaskennasta selviää, että 64 % kotitalouksista käyttää edelleen puuta ruuanlaittoon, 19 % asuintaloista on ruohokatto, 23 %:ssa kotitalouksista ei ole sähköä ja että 38 %:ssa kotitalouksista ei ole minkäänlaista käymälää.
Hyödykkeiden yleisyydestä voisi mainita, että maaseudun kotitalouksista yhdellä prosentilla on auto ja 4 %:lla kaupunkilaisista on auto. Koko Nepalin kotitalouksista kännykkä on 65 %:lla, radio 51 %:lla, televisio 36:lla, polkupyörä 32:lla, moottoripyörä 10:llä, jääkaappi 7:llä, tietokone samoin 7:llä ja internet 3 %:lla. Kaupunkilaisista 23:lla ja 12 %:lla on jääkaappi ja internet, kun vastaavat luvut maaseudulla ovat 3 ja 1. Siis yksi prosentti maaseudun asukkaista pääsee nettiin!
On siis keskimäärin yleisempää, että kotitaloudessa on kännykkä, mutta ei käymälää (62 %:lla on käymälä).
Vaikka ulkoinen köyhyys Nepalissa on tilastojenkin valossa silmiinpistävää, ja kehitys on hidasta, on Nepal luonnon monimuotoisuudella mitattuna yksi maailman rikkaimmista maista. Etelä-pohjoissuunnassa Nepalin maa-ala kattaa kaikki korkeudet 60 metristä 8 850 metriin merenpinnan korkeudesta, ja tämä kaikki 150 kilometrin matkalla! Luonnon monimuotoisuus on valtava. Näin suurten korkeuserojen vuoksi Nepalissa on monta eri kasvillisuusvyöhykettä lähes sademetsän tapaisesta subtrooppisesta metsästä aina korkeisiin puuttomiin vuoristoalueisiin ja ikuisen jään alueisiin. Tilastojen mukaan Nepalissa kasvaa 600 sellaista kasvilajia, joita kasvaa vain Nepalissa.
Myös kielten moninaisuus on maassa valtava. Nepalissa puhutaan 124 kieltä, näistä 106:n voidaan sanoa olevan aitoja nepalilaisia kieliä. Kielitieteessä on olemassa teoria, jonka mukaan luonnon monimuotoisuus korreloi sen alueen kielten lukumäärän kanssa. Mitä monimuotoisempi luonto, sitä useampia kieliä. Nepalissa tämä ainakin näyttää pitävän paikkaansa. Maan virallinen kieli on nepali, jota kirjoitetaan devanagari-aakkosilla.
Surullista on, että Nepalin väestöstä yhä melkein puolet, 44 %, elää köyhyysrajan alapuolella (alle 1,25 dollarilla päivässä). Nepal on kuitenkin viimeisten vuosien aikana parantanut inhimillisen kehityksen tasoaan maailman toiseksi eniten!
Vaikka kastijärjestelmä on virallisesti kielletty, vaikuttaa se käytännössä yhä vahvana. Käytännön esimerkkinä mainittakoon, että alempikastiset eivät voi tulla ylempikastisten taloihin, eivätkä yläkastiset voi syödä alakastisen valmistamaa ruokaa. Raakoja esimerkkejä kastilaitoksen käytännön harjoittamisesta en nyt ala tässä luetella.
Melkein kaikki (95 %) nepalilapset aloittavat koulunkäynnin jossakin vaiheessa (5-9-vuotiaina), mutta lähes puolella heistä koulunkäynti jää hyvin lyhyeen. Lapsia tarvitaan työnteossa, eikä aikaa tai mahdollisuuksia koulunkäyntiin ole. Erityisen totta tämä on tyttöjen kohdalla. Kaikista yli 15-vuotiaista nepalilaisista noin 60 % osaa lukea.
Kuvituksena toimikoon Santun autosta ottama kuvakavalkadi matkalta kotoamme Suomen Suurlähetystölle Baneshwor-nimisen kaupunginosan kautta.
Kuvituksena toimikoon Santun autosta ottama kuvakavalkadi matkalta kotoamme Suomen Suurlähetystölle Baneshwor-nimisen kaupunginosan kautta.
| Sain sen, työluvan! |
| Erittäin suurta edistystä: roskat on kasattu samaan paikkaan. |
| Bagmati-joen ylitys. |
| Perillä! |
Onpa Santtu saanut upeita kuvia, niin aitoja tunnelmia, että tuli ikävä Kathmandua -eikä pelkästään teitä kaikkia!Rakkaita terkkuja! mummi
VastaaPoista<3 <3 Mä olinkin varma, että nämä kuvat kolahtavat muutamaan lukijaan. :) Viimeksi illalla pari tuntia sitten täällä leikittiin, että "mummi soittaa, hyss! Mummi sanoo olevansa tulossa Nepaliin."
PoistaAiheesta muuten sen verran, että joskus tuntuu, ettei Nepalin olot "ole mitään" Intiaan verrattuna... http://yle.fi/uutiset/intia_kielsi_kayttamasta_kastittomia_vesivessan_korvikkeina/6819694